Maalämpökaivot porattu ja toisen autokatoksen perustus

Viime aikoina on ollut kohtalaisen hitaaseen tahtiin päivityksiä johtuen numeroa suuremmista ongelmista työmaalla. Nyt niistä on päästy eroon ja viimeisen viikon aikana on työmaalla tapahtunut enemmän kuin viimeiseen kuukauteen. Näistä ongelmista kerron pikkasen myöhemmin, kunhan viimeisetkin detaljit on selvillä. 

Pitää ensiksi nostaa hattua niin Ramatekille (maatyöt), Potiukselle (kellaritoimittaja) sekä Lämpöykkösen maalämpökaivon porareille eli Rototec:in kavereille. Tein torstaina soittokierroksen ja sain aikaan seuraavanlaisen aikataulun meidän puuttuvan autokatoksen perustukselle:

1) Autokatoksen perustukset maanantaina ja alapihalla maalämpökaivon poraus

2) Tiistaina lisää maatöitä ja autokatokseen tulevan kaivon poraus

3) Keskiviikkona autokatoksen perustuksien valumuotit ja valu

4) Perjantaina autojatoksen betonielementin asennus

Rototec saapuu tontille

Lämpökaivon porausta 260m

Paljon tapahtuu kerralla...

Ylemmän kaivon poraaminen sekä autokatoksen perustuksien teko käynnissä 

Maalämpökaivo valmis ja suojattu :)

Autokatoksen perustuksen betonielementin asennus

Elementit paikoillaan

Kiirehän tässä tuli ja syynä sellainen pieni ongelma että A-taloa ei voitu toimittaa ilman perustuksia. Tuli revittyä parit pelihousut kun kuulin että tästä oli jo ennen vuodenvaihdetta kerrottu "meidän" miehelle mutta asialle ei oltu tehty mitään.

Maalämmön ja viilennyksen mietintää

Kuten jo aikaisemmin mainitsin meille on tulossa Lämpöykkösen kautta Viesmannin maalämpöpumppu molempiin taloihin, omaan tulee 12,9kw malli kahdella 130m kaivolla. Tämän näköistä pumppua olisi tulossa:

Viessmann 300-G

Pumppuun tulee myös Viessmanin oma etähallintaboksi nimeltään Vitocom 100, jolla pääsee käsiksi pumppuun esim. iPadiin saatavilla olevalla aplikaatiolla, ja sillävoi esim. säädellä lämpötiloja. Kätevää jos on pidempään poissa ja haluaa varmistaa että takaisin tullessa on oikeat lämpötilat kaikkialla. En tosin tiedä paljonko tätä tulee käytettyä, mutta sain neuvoteltua kaupan päälle joten win-win minulle :) Ohessa kaavio miten tämä systeemi oikein käytännössä toimii:

Tämän kylkeen on tulossa Capito K 1000L kerrosvaraaja. Kerrosvaraajan ideana on se, että varaajan alaosassa olevaa hieman viileämpää vettä käytetään lattialämmityksessä ja samalla se on myös esilämmitettyä vettä jota voidaan käyttää käyttöveden lämmittämiseen. Varaajassa on myös sähkövastukset jos sattuu jostain syystä puhti pumpusta loppumaan ja vesi liikaa kylmenemään.

Capito K -kerrosvaraaja

Näin pitkälle kaikki on aika selvää kauraa, mutta sitten tuleekin vähän hankalampi pähkinä purtavaksi. Alunperin olin miettinyt laittaa digitaaliset termostaatit kaikkiin tarvittaviin tiloihin, mutta nyt kun etenee myös taloautomaation mietintä on ehdotuksena pöydällä erilaisempi ratkaisu. Esimerkiksi Giralta löytyy huonetermostaatteja, jotka toimivat samalla valokatkaisimina. Koska molemmat tarvitaan olisi tämä kaikin puolin paras ja "hienoin" ratkaisu. 

Yksi esimerkki huonetermostaatti/valokatkaisin kombosta

Nyt pitää vain sumplia millä tavalla miettimämme kombinaatio saataisiin toimimaan:

- KNX-pohjainen valopainike ja termostaatti

- Maalämpöpumpun lämpötiedon ohjaus

- Lisäksi hallinta tulossa myös Loxonen miniserveri

Loxone miniserver

Syy miksi tässä on myös otettu mukaan Loxone on se, että Amenan konvektorit mitkä hoitavat viilennyksen eivät ole hallittavissa KNX-väylän kautta. Loxonen järjestelmään saa lisättyä infrapuna-lähettimen, eli sen avulla voin laittaa konvektorit myös etänä päälle (toivottavasti myös automaattisesti ajastimella). On aika mukavaa tulla kotiin jossa ei joka kerroksessa tunnu siltä että olisi saunassa...

Amena WX13MPVH-CWA puhallinkonvektori

Syy miksi tulemme todennäköiseti toteuttamaan taloautomaation Loxonen kanssa on hinta ja järjestelmän helppo ohjelmoinit. Emme tosin itse ohjelmointia tule tekemään, mutta jatkossa jos haluamme muutoksia toimintoihin voimme sen itse tehdä, eikä tarvitse kutsua asentajaa paikalle. Lisäksi Loxonen käyttöliittymä vaikuttaa kilpailijoita loogisemmalta ja helppokäyttöisemmältä.

Ensimmäiset suuret valinnat

Ensimmäiset suuret päätökset tehtiin jo ennen suunnittelun aloittamista. Nämä olivat molemmat energiatehokkuuteen ja kulutukseen liittyviä. Selvää oli että taloista tulee matalaenergiataloja ja että lämmitysmuoto tulee olemaan maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä.

Ensi tapaaminen arkkitehdin kanssa myös näitä seikkoja puolsi: talot tulevat olemaan kohtuu suuria joten sähkölämmitys tippui heti pois. Mukana oli myös Savumax:in hybridiratkaisu, joka oli enemmän kuin mielenkiintoinen. Savumaxin hyödyt olivat todella alhaistet käyttökustannukset, mutta emme kuitenkaan tähän ratkaisuun päätyneet. Syyt tähän olivat se, että saimme omasta mielestämme paremman kokonaispaketin joka oli edullisempi ja meille sopivampi.

Maalämpön osalta päädyimme Lämpöykköseen, jolla on ainakin Googlettamisen perusteella hyvä maine. He tarjosivat taloomme Viesmann Vitocal 300-G 12,9kw pumppua ja siihen kylkeen 1000L Capito K kerrosvaraajan. Talon viilennys hoidetaan kahdella Amenan puhallinkonvektorilla. Tähän mukaan onnistuimme vielä neuvottelemaan Vitocom 100:en, mikä mahdollistaa laitteiston etäkäytön. Tämä tullaan todennäköisesti liittämään taloautomaatiojärjestelmään, mutta siitä myöhemmin lisää.

Alkuperäisessä tarjouksessa oli "vain" 600L varaaja, mutta "jostakin" luin että se ei aina pakosti riitä jos suihkuttelijoita on paljon. Itse tykkään olla suihkussa aivan liian pitkään ainakin vaimoni ja vanhempieni mielestä, ja viimeinen asia mitä haluan on että en yksinkertaisesti voi nauttia lämpimästä suihkusta. Varaajan koon muuttaminen ei montaa satasta maksanut, joten ei hirveästi tarvinnut suurentamista miettiä.